I.210 YMPÄRISTÖOHJELMA

I.210 YMPÄRISTÖOHJELMA

Laatu- ja arviointityöryhmä 25.3.2003
Yhtymähallitus 15.4.2003

Sisällysluettelo

1. Johdanto

1.1. Kestävä kehitys ja oppilaitokset
1.2. Kestävä kehitys ja ympäristöohjelma Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa
2. Ympäristöasioiden hallinta

2.1. Ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö
2.2. Ympäristöperiaatteet ja –päämäärät
2.3. Henkilöstön koulutus ja osallistuminen
2.4. Yhteistyö ympäristöasioissa
2.5. Turvallisuus ja toimiminen hätätilanteissa
2.6. Dokumentointi

3. Ympäristöasioiden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin

3.1. Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen
3.2. Yleiset taidot
3.3. Oppimisen välineet ja arviointi
3.4. Opiskelijoiden osallistuminen ja yhteistyö ympäristöasioissa

4. Ylläpitotoiminnot

4.1. Hankinnat ja materiaalin käyttö
4.2. Jätehuolto
4.3. Veden käyttö
4.4. Energia
4.5. Viihtyvyys, terveys, turvallisuus ja yleisilme
4.6. Siivous
4.7. Kiinteistönhuolto
4.8. Ruokalat
4.9. Koulutila
4.10. Kuljetukset
4.11. Kemikaalien varastointi

1. JOHDANTO

1.1. Kestävä kehitys ja oppilaitokset

Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämisen mahdollisuudet.

Valtakunnallisessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004 todetaan, että kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja toiminnassa. Tämä edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ottamista opetussuunnitelmien perusteisiin. Opetushallitus, joka on laatinut Kestävän kehityksen edistämisohjelman vuosille 2002-2004, painottaa omassa toiminnassaan kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia, ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteet uusittiin vuosina 1998-2001. Kestävän kehityksen periaatteet tulevat niissä esille yhteisissä painotuksissa kaikilla aloilla tarvittavana ammattisivistyksenä ja kansalaisvalmiuksina. Kaikissa ammatillisissa opinnoissa vaaditaan kullakin ammattialalla tarvittavaa ympäristöosaamista.

Ammatilliseen peruskoulutukseen on luotu kokeilujen kautta luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, jossa on ympäristöalan koulutusohjelma tutkintonimikkeellä ympäristönhoitaja. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on aloittanut Karkun ja Nurmeksen evankelisen opiston kanssa yhteistyön, jotka liittyvät luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon opintoihin ja joissa opiskelija suorittaa luontoyrittäjän tutkinnon (120 ov).

1.2. Kestävä kehitys ja ympäristöohjelma Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa

Opetushallituksen tavoitteiden mukaisesti kuntayhtymän johtotiimissä päätettiin 6.11.2001, että ympäristöohjelman luomiseksi, organisoimiseksi ja toteuttamiseksi kootaan työryhmä, vastuuhenkilönä talousjohtaja ja johtotiimistä mukana myös Myllykyläntien yksikön rehtori. Työryhmään koottiin opettajia eri yksiköistä sekä talonmiesten, siivoojien ja keittiöhenkilökunnan edustus.

Työryhmä keskittyi aluksi keräämään tiedot kaikkien koulutusyksiköiden jätteiden käsittelystä.

Työryhmän kaksi jäsentä (talousjohtaja ja taide- ja ympäristökasvatuksen lehtori) ovat osallistuneet Kestävä kehitys oppilaitoksessa –koulutukseen (koulutuksen laajuus oli 5 ov) ja koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta.

Kulttuurialan tiimivastaava ja taide- ja ympäristökasvatuksen lehtori ovat olleet mukana kansainvälisessä Diem-projektissa, joka tähtäsi kestävän kehityksen omaksumiseen taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa toiminnassa sekä erilaisten päämäärien, taitojen ja työvälineiden käyttöönot-toon kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Muina osallistujamaina Suomen lisäksi olivat Hollanti, Tsekin tasavalta ja Tanska.

Ympäristönäkökohdat tulevat esille Loimaan ammatti- ja aikuisopiston arvoissa. Kehittymishalussa, joka on yksi arvoista, sanotaan, että ympäristön muutoksia seurataan valppaasti kaikilla tasoilla. Ympäristöarvot ja näkökohdat sisällytetään osaksi tiimien vastuuasioita.

2. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA

2.1. Ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö

Ympäristöä koskevia säädöksiä löytyy mm. ympäristönsuojelua koskevista laeista, vesilainsäädännöstä, luonnonsuojelua koskevista laeista, terveydensuojelua koskevista laeista, jätehuoltolainsäädännöstä, maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä lukuisista muista laeista ja asetuksista. Edita Publishing Oy on koonnut keskeisimmän Suomen kansallisen ympäristölain-säädännön yksiin kansiin nimellä ´Ympäristösäädökset`. Ympäristösäädösten rinnalle ilmestyy syksyllä 2002 kattava teos EY-ympäristösäädökset, joka sisältää tärkeimmät ympäristöä koskevat direktiivit ja asetukset.

Ympäristöä koskevat säädökset löytyvät myös finlex-tietopankista, johon on veloituksetta mahdol-lisuus käydä tutustumassa internetin välityksellä (www.finlex.fi).

Ympäristönsuojelulaki ja –asetus koskettavat Loimaan ammatti- ja aikuisopistoa hyvin konkreettisesti sitäkin kautta, että Hämeentie 238 yksikön (maa- ja kotitalouskoulutus) hoidettavana on jätevedenpuhdistamo, johon lasketaan koulun jätevesien lisäksi tällä hetkellä viiden yksityistalouden jätevedet. Ammatti- ja aikuisopisto on tehnyt asetuksen mukaisen ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä. Jätevedenpuhdistamo saattaa jatkossa vaatia ympäristöluvan, mutta alueellinen ympäristökeskus ilmoittaa tästä erikseen.

Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisestä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, noudatettava paikallisia yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Loimaan seudulla tällaiset määräykset (liite) on antanut Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, jonka toimialue käsittää 21 kuntaa Loimaan ja Forssan seudulta. Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta, jonka alueilla sijaitsevat ammatti- ja aikuisopiston yksiköt, kuuluvat kumpi-kin osakaskuntina Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n. Samat jätehuoltomääräykset on hyväksytty myös mm. Loimaan kaupunginvaltuustossa ja sisällytetty Loimaan kaupungin julkaisukokoelmaan.

Työsuojelussa on myös ympäristöasioihin liittyvä näkökulma. Työturvallisuuslain (uusi laki tulee voimaan 1.1.2003) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (§ 1). Työnantajan velvollisuutena on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä mm. henkilönsuojainten varaaminen käyttöön, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.


2.2. Ympäristöperiaatteet ja –päämäärät

Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ympäristöohjelmassa pyritään ottamaan huomioon ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Ympäristöohjelman avulla oppilaitos voi sisällyttää ympäristöasiat kaikkeen toimintaansa kuten opetukseen, kiinteistönhoitoon, hankintoihin ja kuljetuksiin, materiaalien käyttöön, ruokalan toimintaan ja turvallisuusasioiden hallintaan.

Ympäristöohjelma on jaettu kolmeen pääteemaan, jotka ovat ympäristöasioiden hallinta, ympäristöasiat opetustoimessa ja ylläpitotoiminnot.

Ympäristöasioiden hallinta merkitsee johdon sitoutumista ympäristöasioihin, koulun koko toiminnan kytkemistä ympäristöpäämäärien ja –periaatteiden toteuttamiseen sekä henkilöstön koulu-tusta ja jatkuvaa toiminnan seurantaa ja arviointia.

Ympäristöasiat kytkeytyvät Loimaan ammatti- ja aikuisopiston johtamiseen Laatukäsikirjan kautta. Jotta ohjelma pääsee osaksi ammatti- ja aikuisopiston laatukäsikirjaa, tulee se käsitellä ja hyväksyä laatu- ja arviointityöryhmässä ja yhtymähallituksessa.

Ympäristöasiat opetustoimessa sisältää keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa opiskelijoiden ympäristötietoihin, -taitoihin ja –asenteisiin.

Ylläpitotoiminnot sisältävät tiedot jätteiden nykyisestä käsittelystä ja toimenpide-ehdotukset käytäntöjen parantamiseksi.

2.3. Henkilöstön koulutus ja osallistuminen

Henkilöstön koulutuksella ja osallistumisella lisätään tietoisuutta ja sitoutumista ympäristöohjelman toteuttamiseen.

Uusille viranhaltijoille ja työntekijöille annetaan perehdyttämiskoulutuksen yhteydessä tieto noudatettavasta ympäristöohjelmasta (johtava rehtori tai talousjohtaja). Työsuojelulliset ympäristönäkökohdat käydään läpi tiimivastaavien antamassa ao. henkilön omaan työympäristöön liittyvien käytännön asioiden perehdyttämiskoulutuksessa. Lisäksi työsuojelupäällikkö antaa perehdyttämiskoulutusta työturvallisuuteen, henkilökohtaiseen suojautumiseen ja paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskelijoiden osalta opastus työsuojelukysymyksiin on sisällytetty aineopintoihin. Tulityökurssi on ollut vapaaehtoinen.

Työsuojelutoimikunnan jäsenille annetaan riittävästi koulutusta työsuojelullisista kysymyksistä.

Opetushenkilöstön ympäristökoulutuksen tarvetta, jotta ympäristöasiat tulisivat riittävästi esille opetuksessa, seurataan ja arvioidaan tarveselvityksiin perustuen ja koulutusta räätälöidään ja tarjotaan tämän mukaisesti ammattialakohtaisesti opetussuunnitelmien mukaisesti.


2.4. Yhteistyö ympäristöasioissa

Oppilaitoksen sidosryhmiä jätehuoltoasioissa ovat Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Ekokem Oy ja romukauppiaat.

Oppilaitos tuntee omalla paikkakunnalla tehtävää ympäristötyötä, osallistuttu mm. tiereunustojen siivoamiseen keväisin, ja osallistuu ympäristötyöhön lajittelemalla jätteensä.

Oppilaitos tekee yhteistyötä Opetushallituksen/Oaj:n kanssa samoin Loimaan kaupungin ja Loi-maan kunnan kanssa.

Koulun ympäristövastuuhenkilöiksi on Opetushallitukselle ja Opetusalan ammattijärjestölle (OAJ) ilmoitettu lehtori Paula Salonen ja talousjohtaja Leena Suonkanta.


2.5. Turvallisuus ja toimiminen hätätilanteissa

Ympäristöriskejä, joita oppilaitos voi toiminnallaan aiheuttaa, ovat mm. seuraavat:

- Eläinsairaudet
- Tulipalon sattuessa hitsauskaasupullojen räjähtäminen
- Maatalouden torjunta-aineiden joutuminen vääriin käsiin
- Rasvojen ja voiteluaineiden pääsy jätevedenpuhdistamoon

Eläinsairauksien riskit ovat samat kuin muullakin maataloudella (lähinnä rehusta johtuvia) ja täydellinen suojautuminen niiltä on mahdotonta.

Hitsauskaasupullojen räjähtäminen pyritään välttämään huolellisuudella, mutta kaiken varalta on tulipalojen alkusammutus sisällytetty useimpiin opetusohjelmiin.

Maatalouden torjunta-ainejäämät toimitetaan ongelmajätekeräykseen.

Rasvojen ja voiteluaineiden pääsy jätevedenpuhdistamoon on estetty rasvanerotuskaivoilla.

Työympäristöön kohdistuvia riskejä ovat mm.

- häkäpitoisuudet ja erilaiset liuotinhöyryt huoneilmassa

Työterveydenhuolto tarkkailee em. pitoisuuksia työympäristön ilmanlaadussa suorittamalla määräaikaisia mittauksia.

Toimintatavat onnettomuus- ja hätätilanteissa suunnitellaan ja ne on kirjataan Ammatti-instituutin turvallisuussuunnitelmaan. Henkilökunnalle ja opiskelijoille tiedotetaan asiasta suullisesti sekä Internetin välityksellä. Toimimista onnettomuus- ja hätätilanteissa harjoitellaan ja harjoitukset suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Loimaan kaupungin palo- ja pelastustoimen viranomaisten kanssa.

Syrjäytymisen ehkäisy ja turvallinen opiskeluympäristö ovat asioita, joihin on kohdistettu enenevässä määrin resursseja viime vuosina. Syrjäytymistä pyritään mm. ehkäisemään pajakoulutoiminnalla ja kuraattoripalveluilla. Turvallinen työympäristö taataan työsuojelullisilla sekä koulu-kiusaamista ehkäisevillä toimilla.


2.6. Dokumentointi

Ympäristöohjelma on osa Loimaan ammatti- ja aikuisopiston Laatukäsikirjaa, joka on henkilöstön saatavissa internetin kotisivuilta.

Dokumentointi sisältää ympäristöohjelman lisäksi

- ympäristöperiaatteet ja –päämäärät (lain arvot ja ympäristöohjelman kohta 1.1.)
- ympäristöasioiden hoitamisesta vastaavan organisaation, vastuuhenkilöiden ja tehtävien kuva-uksen (ympäristöohjelman liite)
- ympäristöohjelman toteutumisen seurannan
- jätehuoltoon liittyvät ohjeet (liite)
- työsuojeluun ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät ohjeet (turvallisuussuunnitelma)
- viittaukset opetussuunnitelmiin, joihin ympäristöasioita on sisällytetty

3. YMPÄRISTÖASIOIDEN SISÄLLYTTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMIIN

3.1. Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen

Opetushallituksen määräyksellä koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia muiden määriteltyjen valmiuksien ohella myös kestävän kehityksen edistämiseen. Opetushallituksen mukaan kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta.

Koemme, että Loimaan ammatti- ja aikuisopistolla on merkittävä tehtävä kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä. Kestävän kehityksen sisällyttämisen opetukseen mielletään vaikuttavan myönteisesti ihmisten arvomaailmaan ja elämäntapaan. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat kestävän kehityksen ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen olennaisena osana opetussuunnitelmia.

Kestävän kehityksen määritelmän mukaan kehityksen tulee olla tasapainossa luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kanssa ja sen tulee antaa ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet sukupolvien sisällä ja välillä. Samanaikaisesti kehityksen tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Kehityksen tulee lisätä yksilöiden omaa elämänhallintaa, pitää yllä ja vahvistaa heidän sosiaalista ja yksilöllistä identiteettiään ja sen tulee olla tasapainossa ihmisten kulttuurin ja moraalisten arvojen kanssa. Osa-alueet ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan. Kestävän kehityksen pohdinnat tukevat tavoitteitamme kouluttaa opiskelijoistamme oman työnsä kehittäjiä ja omaa alaansa arvostavia ammattilaisia sekä osaavia palvelun taitajia.

Opiskelijat pohtivat kestävää kehitystä erityisesti ammatillisen opetuksen yhteydessä ja sitä mitä se merkitsee heidän omalla ammattialallaan. Aihetta opiskellaan myös edellyttämällä, että opiskelijat kiinnittävät huomiota ympäristön viihtyisyyteen, esimerkiksi olemalla roskaamatta tai vahingoittamatta sitä. Sekä opetus että koulun arkitoiminta tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Sosiaalinen ja kulttuurinen osa-alue luovat pohjan ekologis-taloudelliselle osa-alueelle, koska niihin sisältyvät perusarvot ja asenteet, jotka liittyvät päätöksentekoon ja inhimillisen aktiivisuuden muotoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisuuden hyväksymiseen voimavarana, käytökseen ja koulukiusaamisen minimointiin. Edellä mainituista asioista on olemassa toimintaohje, mutta kestävän kehityksen yhteydessä pyritään erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan.

Tavoitteena Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa on, että opiskelija ymmärtää olevan tärkeää varmistaa ympäristön säilyminen hyvässä kunnossa eri elämän osa-alueille. Hän ymmärtää ympäristön ja talouden yhteyden ja oppii tekemään järkeviä valintoja omassa elämässään ja ammatissaan. Opiskelija tiedostaa myös sosiaaliskulttuuristen (eettis-esteettisten) arvojen ja kestävän kehityksen riippuvuuden toisistaan. Opiskelun tavoitteena on kriittisen tietoisuuden ja ajattelutavan saavuttaminen sekä myös se, että opiskelija osaa painottaa omia tärkeitä aihealueitaan kestävän kehityksen suhteen.

Opiskelijat ja henkilökunta ovat luonnollisesti eri tavoin kiinnostuneet kestävän kehityksen periaatteista. Toiset ovat jo vuosia toimineet asian hyväksi ja kiinnostus kasvaa koko ajan, joten eri yksi-köissä on toivottu erilaista koulutusta myös henkilökunnalle kestävästä kehityksestä. Pyrkimyksiä tähän suuntaan onkin olemassa. Oppilaitos mm. ilmoittautui Opetushallitukseen halukkaaksi pilotiksi Baltic 21E-ohjelman (An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region, htpp://www.ee.baltic21/) kansalliseen ohjelmaan. Ohjelmalla pyritään siihen, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa ja että kaikilla kansalaisilla on valmiudet tukea kestävää kehitystä. Opetusministeriön kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa -työryhmä laati ehdotuksen Baltic21E-ohjelman kansalliseksi käynnistämiseksi ja se julkaistiin 16.10. 2002. Oppilaitoksemme osuus on vielä käsittelyn alla. Ohjelma olisi hedelmällinen, koska samalla siinä todennäköisesti toteutuisi mahdollisuus luonnollisiin lähialueen kansainvälisyyskontakteihin.


3.2. Yleiset taidot

Opiskelijoista tulee kriittisiä ajattelijoita ja he osaavat pohtia asioita monelta näkökannalta. He ymmärtävät kestävän kehityksen laaja-alaisuuden ja sen, että on kysymys maapallon laajuisista asioista. Kestävän kehityksen periaatteiden omaksumisella on siirtovaikutuksia tulevaisuuteen elämässä yleensä ja jokaisen valitsemalla alalla.

Kriittinen näkökulma yritetään saavuttaa, koska se ylläpitää kommunikatiivista ja itsearviointiin perustuvaa oppimista. Kommunikatiivisella oppimisella tarkoitetaan tässä oppimista, jossa kiinnitetään huomiota moraalisiin arvoihin oppimisprosessissa.

Emotionaalinen puoli vaikuttaa myös voimakkaasti oppimisprosessissa ja sillä on vahva merkitys ongelmanratkaisussa. Kun opettajat ohjaavat konstruktiivisin menetelmin, he kiinnittävät huomiota opiskelijan omaan ajatteluun ja oppimiseen. Tavoittelemme yhdessä todellista ymmärtämistä ja siirtovaikutuksia tulevaisuuteen jokaisen opiskelijan kohdalla.

3.3. Oppimisen välineet ja arviointi

Kestävä kehitys on integroitu kaikkeen opetukseen eri aloilla. Opiskelijat oppivat, ettei kestävän kehityksen kysymyksiin ole olemassa yksinkertaisia oikeita vastauksia. Kaikki eri osa-alueet omaavat tärkeän roolin eikä niitä ole mahdollistaa täysin erottaa toisistaan. Keskustelun kautta aktivoi-daan opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti ja lisätään heidän ymmärrystään.

Erityisesti ammatillisten aineiden opettajat ovat esimerkkinä omalla alallaan kestävän kehityksen toteuttamisessa ja he nostavat aihealueen keskusteluun opettaessaan teoriaa sekä vahvasti käytännön tilanteissa. Yhteisten pakollisten aineitten opettajat sisällyttävät kestävän kehityksen opetukseensa siihen sopivissa tilanteissa, erityisesti taiteen ja kulttuurin pakollisen opiskelun yhteydessä kiinnitetään huomiota kulttuuriseen kestävyyteen.

Opiskelijoiden on mahdollista valita kestävä kehitys valinnaisena ja siihen on olemassa omat tavoitteensa ja arviointikriteerinsä. Aihetta opiskellaan myös etiikan valinnaisten opintojen yhteydessä. (Kts. Opetussuunnitelma).

Opiskellessaan opiskelijat tuovat esille heille itselleen tärkeitä kestävän kehityksen osa-alueita. Opettajat arvostavat heidän pyrkimyksiään, koska kestävästä kehityksestä ja sen toteuttamisesta on olemassa monia mielipiteitä. Opettajat arvostavat siis kriittistä ajattelua ja monipuolisia pohdintoja.

Opiskelijoita ohjataan seuraamaan keskustelua kestävästä kehityksestä mediassa omilla aloillaan ja rohkaistaan kommentoimaan sitä tunneilla. Heille pyritään antamaan mahdollisuus tavata paikallisia viranomaisia tai oman alan yritysten henkilökuntaa, joilta he voivat saada tietoa kestävän kehityksen toteutumisesta. Opiskelijoita pyritään ohjaamaan omien havaintojen tekoon omassa ympäristössään.

Oppimateriaalin lähteenä toimivat kaikki opettajat, toiset opiskelijat, media, internet, omien alojen organisaatioiden edustajat ja paikallisviranomaiset sekä kirjastot.

Kiitettävällä tasolla oleva opiskelija osaa toimia kestävän kehityksen puolesta ja osaa tehdä kestäviä valintoja sekä kansalaisena että ammattihenkilönä. Hän tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja sen huomioon ottamisen vaikutukset sekä paikallistasolla että maailmanlaajuisesti. Opiskelija tuntee oman alansa ympäristöriskit ja osaa käyttää ympäristönsuojelua niiden minimoimiseksi. Hän tiedostaa kestävän kehityksen monimutkaisuuden ja ristiriitojen olemassaolon kaikilla kes-tävyyden osa-alueilla, ekologisella, taloudellisella, kulttuurisella ja sosiaalisella. Opiskelija arvostaa ympäristöä ja kulttuuria ja huolehtii niiden toimivuudesta, esteettisyydestä, viihtyisyydestä ja terveellisyydestä. Hän toimii oppilaitoksessa kestävää kehitystä edistävästi. Opettajat arvioivat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun arvioinnin yhteydessä.


3.4. Opiskelijoiden osallistuminen ja yhteistyö ympäristöasioissa

Käytännön ympäristöteoilla on oppilaitoksessa kiistaton merkitys opiskelijoiden oppimisessa. Oppilaitoksen arkikäytäntöjen tulee nivoutua yhteen opetuksen kanssa, jolloin tuetaan kokemuksellista oppimista. Opiskelijat otetaan mukaan kierrätykseen sekä veden ja energian säästöön.

Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa moninaisuudessaan eri oppiaineissa ja koko oppilaitoksen toiminnassa. Pyritään jakamaan vastuuta eri opiskelijaryhmille ryhmäkohtaisesti ryhmän opettajien toimesta ottaen huomioon opetettavat asiat. Pyritään jatkuvasti kasvattamaan opiskelijoiden vastuuta kestävästä kehityksestä. Esimerkiksi rakennuspuolella materiaaliopissa otetaan esille kunkin materiaalin osalta energiantarve ja käyttöikä. Jätehuolto ja luonnonmukaiset rakennusaineet käsitellään rakentaminen ja ympäristönimikkeen alla ja kaikkia näitä kerrataan korjausrakentamisen jaksolla. Tekstiili ja vaatetus-puolella käsitellään myös ekologiaa materiaaliopin yhteydessä ja opiskelijoilla teetätetään jopa ekologinen portfolio jne.

Opiskelupaikkakunnan tuntemusta pyritään lisäämään erityisesti opiskelun alussa, jolloin opiskelija kotoutetaan seudulle ja sitä kautta sitoutetaan ottamaan vastuuta oman ympäristönsä kehittämisestä.

Globaalin vastuun käsite liittyy erityisesti kestävään kehitykseen. Tämän seikan omaksumista edesauttaa oppilaitoksen kansainvälisen yhteistyön lisääminen, joka on pitkään ollut tavoitteena. Kansainvälistyminen edesauttaa myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistämistä. Loimaan Ammatti-instituutti on ollut mm. mukana aktiivisena toimijana Diem-nimisessä Leonardo-projektissa, jossa pilottina toteutettiin kansainväliselle opiskelijaryhmälle Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koordinoima kestävän kehityksen opintojakso (2 ov.) Tanskassa Århusissa (www.diem.org). Opiskelijoille pyritään antamaan mahdollisuuksia mahdollisimman konkreettisesti tutustua muihin kulttuureihin, jolloin yhteisöllisyyden, tasa-arvon ja tapakasvatuksen periaatteet vahvistuvat automaattisesti. Opiskelijoille erityisesti sosiaali- ja terveysalalla annetaan mahdolli-suus osallistua vapaaehtoistyöhön vanhusten, lasten ja kehitysvammaisten parissa.

Opiskelijat sitoutetaan uusiin tavoitteisiin tiedottamalla niistä selkeästi ja rohkaistaan heitä ideoimaan uusia tavoitteita ja toimenpiteitä ja tuomaan ajatuksensa julki joko kertomalla ideoistaan henkilökunnalle tai kirjoittamalla ideoistaan erityiseen aloitelaatikkoon (aloitteita kestävän kehityksen edistämiseksi oppilaitoksessamme). Aloitelaatikoiden yläpuolella on ”huoneentaulu”, josta käy ilmi mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan, jolloin periaatteet tulevat tutuiksi kuin huomaamatta käy-tävillä kulkiessa. Toteutetut ideat palkitaan pienin palkinnoin.

Jätteen syntymistä ehkäistään yhdessä. Esimerkiksi paperin kulutusta pyritään aktiivisesti vähentämään sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteistyöllä kaikissa yksiköissä. Kopiointia tiivistetään ja kopioidaan molemmille puolille paperia eikä ylimääräisiä kopioita oteta. Tarpeettomat, toiselta puolelta käyttämättömät paperit käytetään suttupaperina jne.

4. YLLÄPITOTOIMINNOT

4.1 Hankinnat ja materiaalin käyttö

Hankintojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ostoissa suositaan kestokulutustarvikkeita ja elinkaareltaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia tuotteita sekä vältetään turhia hankintoja.

Kalliimpien ympäristöystävällisten tuotteiden tilaaminen on ollut vaikeaa, sillä laki julkisista hankinnoista ei ole antanut mahdollisuutta maksaa lisähintaa ympäristöarvoista. Nyt EY:n tuomiois-tuin on 17.9.2002 antanut ennakkopäätöksen Suomen korkeimmalle hallinto-oikeudelle koskien Helsingin kaupungin sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamista. EY:n tuomioistuin katsoi, että han-kintaviranomainen saa ottaa huomioon ympäristönäkökohtia hankintapäätöstä tehdessään, jos nämä perusteet:

- liittyvät hankinnan kohteeseen,
- eivät anna hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta,
- on nimenomaisesti mainittu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa,
- noudattavat kaikkia yhteisön oikeuden perusperiaatteita, erityisesti syrjintäkiellon periaatetta

Ympäristöystävällinen tuote voi olla pitkäikäisempi ja tällöin on mahdollisuus tarkastella hankinnan kokonaistaloudellisesti edullisempaa vaihtoehtoa.

Ympäristönäkökohdat ilmoitetaan Loimaan ammatti- ja aikuisopiston hankintoja tehdessä yhdeksi valintakriteeriksi.

Myös käytettyjen tavaroiden hankkimista kouluille pidetään yhtenä hankintamahdollisuutena ja kestävää kehitystä tukevana. Itselle tarpeettomat kalusteet kierrätetään muiden käyttöön.

Paperitarvikkeiden kulutusta tulee seurata joka yksikössä. Paperin kulutusta tulee pyrkiä säästämään välttämällä turhaa tulostusta ja kopiointia, käyttämällä sähköpostia ja hyödyntämällä toiselta puolelta tyhjät paperit suttupaperina tai muistilappuina. Paperinkulutusta pyritään välttämään myös vähentämällä kertakäyttökäsipapereiden kulutusta esimerkiksi kangaspyyhkeillä.

Rikkimenneet konttorikoneet ja –tarvikkeet pyritään korjaamaan, jos korjaus on edullisempaa kuin uuden hankkiminen. Kopiokoneissa ja tulostimissa käytetään uudelleenkäytettäviä värikasetteja, mikäli se vain on mahdollista.

Muoviset konttoritarvikkeet kuten kansiot, lehtikotelot, muovitaskut jne korvataan paperisilla, mikäli se hinnan osalta on mahdollista.

Hankittavien tekstiilien tulee olla pestäviä ja monikäyttöisiä kestotuotteita.

Pesu- ja siivousaineiden hankintatarvetta vähennetään mm. käyttämällä annostelijoita.


4.2. Jätehuolto

Kierrätettävät ja hyödynnettävät jakeet lajitellaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden vähentämiseksi asetetaan tavoitteet ja suunnitellaan toimenpiteet.

Henkilöstölle ja oppilaille on laadittu lajitteluohjeet, jotka ovat esillä luokissa, työtiloissa ja ruokaloissa.

Ongelmajätteet lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan käsittelyyn määräysten mukaisesti.

Vastuut

Vastuuhenkilöt on nimetty tiimeittäin.

Jätteiden säilytys, sijoituspaikat ja kuljetus:

Hyötyjätelajit

• paperi ja pahvi

Toimistojätepaperi viedään yksiköissä siivoojien toimesta jätesäiliöihin tai pihan keräyspisteeseen.
Samoin toimitetaan sanoma- ja mainoslehtijätteet keräyslaatikoihin pihojen keräyspisteissä.

Jätepahville on omat keräysrullakot.

Tietosuojakeräyspaperi tuhotaan monistamon (Myllykyläntie)/toimistojen (muut yksiköt) silppureissa.

• Styroksi

Puhdas valkoinen styroksi viedään jäteasemalle.

• Lasi

Lasijätteet kerätään erikseen (pahvilaatikkoon tai muovisaaviin) ja toimitetaan jäteasemalle.


• Metallijäte ja keittiöiden peltipurkit

Metalliromulle on erilliset metallinkeräyslavat ja metalliromu toimitetaan romukauppiaille kierrätykseen.

Keittiöiden peltipurkit toimitetaan kaatopaikalle (Kiimassuo Forssassa).

• Rakennusjäte

Rakennusjätteelle on oma rakennusjätelava, josta jäte viedään kaatopaikalle.

• Puujäte

Toimitetaan polttopuiksi.

• Purujäte

Purujäte toimitetaan kaukolämpölaitokselle.

• Biojäte

Jäteruoan poisviemisestä on tehty sopimus Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa. Jäteruoka kerätään biojäteastioihin. Rasvajäte erotellaan erillisiin rasvakaivoihin, jotka tyhjennetään noin kaksi kertaa vuodessa.

Muut jätteet (ongelmajätteet ja sekajätteet)

• Jäteöljyt ym. nesteet

Kaikki jäteöljyt viedään ongelmajätevarastossa olevaan säiliöön (1500 l).

Astiaan kaadettavan öljyn vesipitoisuus ei saa ylittää 10 %, eikä se saa sisältää sanottavasti bensiiniä eikä muita liuottimia. Jäteöljy toimitetaan Ekokemille hävitettäväksi.

• Käytetyt öljysuodattimet

Käytetyt öljysuodattimet kerätään vuokra-astiaan, jossa valutus. Tämän jälkeen vienti Ekokemiin.

• Jarru- ja jäähdytinnesteet sekä öljyiset rievut, trasselit, paperit ym.

Öljyiset rievut ja trasselit yms. viedään rakennusjätelavalle, joka viedään edelleen kaatopaikalle.

Emulsionesteille on 1000 litran astia (jarru-, kytkin- ja leikkuunesteet), johon ne kerätään. Lassila &Tikanoja toimittaa ne edelleen Ekokemille hävitettäväksi.

Jäähdytysnesteille on oma säiliö. Toimitus Ekokemille.

• Akut ja paristot

Akut, paristot ja akkuromu kerätään ja viedään jäteasemalle (Kirveskallion jäteasema), josta se toimitetaan edelleen kaatopaikalle.

• Rengasromu

Käytetyt renkaat viedään autoalan toimesta Euromasterille (=rengasliike Loimaalla) .

• Loisteputket
ja Ylistaronkadun yksiköissä erikseen ja viedään kaatopaikalle ongelmajätekeräykseen. Myllykyläntien yksikössä ne kerätään keskusvarastolle keräysastiaan (vuokra-astia). Putket toimitetaan Ekokemille hävitettäviksi.

Värikasetit

Kopiokoneiden ja tulostimien värikasetit lähetetään takaisin toimittajalle tai toimitetaan sekajätteenä kaatopaikalle.

Lääkkeet

Lääkkeet sekä tartuntavaaralliset ja biologiset jätteet esipakataan kaksinkertaisiin muovisäkkeihin ja suljetaan ilmatiiviisti. Kuljetuspakkauksina käytetään sään ja kuljetuksen kestäviä astioita. Viiltävät ja pistävät esineet esipakataan muovi- tai peltirasioihin tai pulloihin.

Öljynerotinkaivot

Erotinkaivojen öljyt tyhjentää Ekokem. Kaivoja ei saa tyhjentää normaalien sakkakaivojen tyhjennyksen mukana.

Elektroniikkaromu

Romutettavat elektroniikkalaitteet puretaan mahdollisuuksien mukaan ja erotellaan ainakin suurimmat metalliosat asianmukaisiin keräyslaatikoihin, joista se viedään jäteasemalle.

Maalijätteet ja ohenteet

Ongelmamaalijätteet ja –ohenteet, joita tulee Ylistaronkadun yksiköstä toimitetaan Marttilaan Arwiina Oy:lle, jossa ne tislataan ja käsitellään kierrätystä varten.

Värjäämöaineet

Ei yleensä ongelmajätettä. Liitteessä on yksityiskohtainen selostus näistä.

4.3. Veden käyttö

Kiinteistönhoitajat seuraavat kuukausittaista ja vuosittaista veden kulutusta vuotojen välttämiseksi.

Vedenkäytön säästämiseksi putkistokorjausten yhteydessä ja uudisrakentamisessa:

- Asennetaan vesipihit kaikkiin vessoihin.

- Asennetaan vedensäästösuihkut kaikkiin suihkuihin.


4.4. Energia

Energian säästämiseksi ohjeistetaan henkilökunta ja opiskelijat sammuttamaan valot opetustiloista ja työhuoneista aina, kun niistä poistutaan yli 15 minuutiksi.

Käytön jälkeen ja taukojen ajaksi sähkölaitteet sammutetaan tai käytetään sähkön säästötoiminnetta.

Korjausta vaativat lämpötermostaatit korjataan ja sisälämpötila säädetään 20 asteeseen.


4.5. Viihtyvyys, terveys, turvallisuus ja yleisilme

Henkilökunnan ja opiskelijoiden viihtyvyyttä seurataan kyselyiden avulla. Kyselyt ovat osa Loimaan ammatti- ja aikuisopiston laatu- ja arviointityötä. Yleistä asenneilmastoa mitattaessa kysytään myös yleistä viihtyvyyttä ja tilojen asiallisuutta, sopivuutta ja toimivuutta.

Koulun yksikköjen sisäilman laatua mitataan tarvittaessa sekä tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa ja ryhdytään toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi, mikäli mittaukset sitä vaativat.

Ilmanvaihtosuodattimien vaihdot suoritetaan suunnitelmien mukaisesti.

Oppilaitoksen tilojen ja pihaympäristön mahdolliset vaaratekijät on tunnistettu ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on suunniteltu toimenpiteet. (kts. kohta 2.5.).

4.6. Siivous

Tuoteselosteet siivouskemikaaleista on kerätty ja listattu keskusvarastoon. Siivoojilla on ohjeet kemikaalien (turvallisuustiedotteet) ja siivouslaitteiden käytöstä sekä jätteiden lajittelusta.

Siivoojille järjestetään koulutusta ympäristöasioiden huomioon ottamisesta siivoustyössä.

Siivouksessa pyritään käyttämään vain ympäristöystävällisiä, ympäristömerkittyjä siivouskemikaaleja. Siivousaineet ja –välineet hankitaan pääosin Loimaan kaupungin keskusvarastosta, joka on kilpailuttanut tuotteet.

Siivoukseen pyritään hankkimaan mahdollisimman vähän erilaisia aineita ja mielellään samasta tuotesarjasta. Ympäristölle myrkyllisiä siivousaineita vältetään.

Siivousvälineitä hankittaessa kiinnitetään huomiota niiden monikäyttöisyyteen. Välineiden tulee olla kulutusta kestäviä, korjattavia ja helposti puhdistettavia. Niihin tulee tarvittaessa saada myös täydennys- ja vaihto-osia. Lisäksi suositaan kestotuotteita ja kierrätyskelpoisia materiaaleja. Muovituotteita vältetään, koska niiden käsittely jätteenä on hankalaa ja niiden kestoikä on suhteellisen lyhyt.

Koneiden ja laitteiden osalta suositaan kestäviä tuotteita, joihin on mahdollista saada pitkä takuuaika. Kunnossa olevat koneet kierrätetään ja korjauskelvottomat toimitetaan joko takaisin myyjälle tai purettavaksi kierrätyskeskukseen.

Puhtaanapidon paperien osalta suositaan uusioraaka-aineesta valmistettuja wc- ja käsipyyhepapereita. Käsipyyhepaperit korvataan kankaisilla pyyherullilla kaikissa sellaisissa kohteissa, missä ei ole erityisiä perusteita paperin käytölle.

Tuulikaapeissa ja ovensuissa käytetään vaihtomattoja, jotka ovat kulutusta kestäviä sekä helppohoitoisia. Ne puhdistetaan ja huolletaan säännöllisin väliajoin.

Pyritään siihen, että kaikki Loimaan ammatti- ja aikuisopiston palveluksessa olevat siivoojat ovat suorit-taneet laitoshuoltajatutkinnon, jotta he ovat perillä nykyaikaisista siivousmenetelmistä, siivouksessa käytettävistä siivousaineista, koneista ym.


4.7. Kiinteistönhuolto

Loimaan ammatti- ja aikuisopiston kiinteistöihin ollaan laatimassa huoltokirjaa. Huoltokirjan laatija ja huoltokirjan ylläpidossa käytettävä tietokoneohjelmisto kilpailutetaan vuoden 2002 puolella ja huoltokirjan laadinta aloitetaan Turuntie 31 yksikön laajennusosasta ja jatketaan koskemaan koko kyseinen kiinteistö. Myöhempinä vuosina huoltokirja laaditaan myös Myllykyläntien, Ylistaronkadun ja Hämeentien yksiköille.

Kiinteistöissä suoritetaan vuosittain silmämääräinen kuntoarvio korjaustarpeiden kartoittamiseksi.

Tilat pyritään pitämään hyvässä kunnossa vuosittaisilla pintaremonteilla. Hyvässä kunnossa olevilla viihtyisillä tiloilla on todettu olevan se vaikutus, että niihin kohdistuu vähemmän ilkivallantekoja kuin huonossa kunnossa oleviin tiloihin.


4.8. Ruokalat

Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätejakeet lajitellaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Jätteiden vähentämiseksi ruokalassa on asetettu tavoitteet ja suunniteltu toimenpiteet (MITÄ OVAT?).

Henkilöstölle ja oppilaille on laadittu lajitteluohjeet, jotka ovat selkeästi esillä lajittelupisteissä.

Kestävää kehitystä toteutetaan ammatti- ja aikuisopiston ruokaloissa mm. ruoan itsevalmistuksella ja itseannostelulla. Ruoan itsevalmistus vähentää sekä jalostettujen elintarvikkeiden tarvetta että lisää työn mielekkyyttä. Itseannostelulla puolestaan vaikutetaan syntyvää ruokajätettä vähentävästi. Jäännösruokia lisäksi myydään henkilökunnalle. Ruokajätteet lajitellaan biojätteisiin.

Talouskoneita ja -tavaroita hankittaessa otetaan huomioon erityisesti niiden kestävyys ja käytännöllisyys. Myös laitteiden ja koneiden energiankulutukseen kiinnitetään huomiota hankintaa tehtäessä.

Ruoan valmistuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa käytetään kestotuotteita eikä kertakäyttötuotteita.

Kylmäsäilytyslaitteiden osalta otetaan huomioon niiden sijoittelua ym. koskevat suositukset.

Jokaisen yksikön keittiölle on laadittu lakisääteinen omavalvontasuunnitelma. Omavalvonta keskittyy raaka-aineiden hankintapaikkojen tarkasteluun, raaka-ainekierron riittävän nopeuden ylläpitämiseen, kylmätilojen lämpötilaseurantaan sekä valmistustilojen siisteyteen, työskentelyhygieniaan sekä valmiiden ruokien lämpötiloihin ja vaihtumisnopeuksiin.


4.9. Koulutila

Koulutilan jätteet ja niiden käsittely selostettu liitteessä.


4.10. Kuljetukset

Ammatti- ja aikuisopiston kulkuneuvoille on nimetty vastuulliset hoitajat. Kulkuneuvoja käytetään sekä oppilaskuljetuksiin esimerkiksi eri yksiköiden välillä tai työmaille sekä myös henkilökunnan viran-toimitusmatkoihin. Kestävää kehitystä noudatetaan mm. silloin, kun vieraalle paikkakunnalle isommalla porukalle lähdettäessä käytetään ammatti-instituutin ajoneuvoja ja näin vältetään se, että jokainen kulkisi sinne omalla henkilöautollaan.

4.11. Kemikaalien varastointi

Jätevedenpuhdistamolla käsitellään kemikaaleja. Määrät ovat kuitenkin pieniä, joten ne eivät vaadi erityistoimenpiteitä.

Jokaisesta kemikaalista on olemassa turvallisuustiedote, joka on nähtävillä jätevedenpuhdistamolla.